Säikähdyksellä selvittiin :)

Julkaisen tän tekstin nyt kokonaan, tämä alkuosa kirjotettu siis helmikuussa, lopussa tietoa tän hetkisestä tilaanteesta. Vain muutama lähin ihminen on tienny tästä, en viittiny kaikille lähteä kertomaan ennenkun saadaan joku varmistus asioille ja vastauksia kysymyksiin.

 Viikko 8 oli todella raskas viikko. Tiistaina 19. päivä oltiin treeneissä ja Rio joi ihan älyttömästi ja treenin päätteeks oksensi kaikki namit pihalle. No tässä vaiheessa ajattelin, että mikä lie mahapöpö mahollisesti jyllää tms. Keskiviikkona kova juominen jatkui ja sitä myöten kova pissaaminen. Kun yleensä pissaa lenkillä sen yhen tai max kaks kertaa niin nyt pissaili jatkuvasti ja sisällä myös pyysi päästä pihalle. Mentiin sitte kuitenkin vielä treeneihin. Treenien jälkeen tuli taas namit ylös. Torstaille sain sitte ajan eläinlääkärille. Oireina siis kova juominen ja sitä myöten pissaaminen sekä oksentelu. Muuten Rio ihan virkeä ja ns. normaali. Eläinlääkäri alko tutkimaan ja kaikki vaikutti olevan ulkoisesti kunnossa, ei mitään aristuksia, eturauhanen, anaalirauhaset jne. normaalit. Mutta sitten labratulokset ei ollukkaan niin hyviä. Merkkejä mistään tulehduksesta ei löytyny, olin ite ajatellu, että ehkä olis pissatulehdus tms. ja siihen lisättynä mahapöpö...voikun oliskin ollu noi..

Virtsan ominaispaino oli vaan 1.012, kun viitearvo 1.020-1.045. Kreatiini oli 267, kun viitearvo on 44-159 ja urea oli 14.2 viitearvo 2.5-9.6. Nämä kolme tulosta viittaa vahvasti munuaissairauteen. Olipahan aikamoinen pommi! Kyllä siinä mulla itku tuli, kun ell kerto mitä nyt sitten..Eli perjantaina takasin lisätutkimuksiin ja pikkuhiljaa siirtyminen munuaisruokavalioon. Munuaisruokavalio tarkottaa sitä, että suusta ei saa mennä mitään muuta kun vettä ja ko. ruokaa, aikamoinen muutos oli siis edessä. Ei lihapullapalkkauksia, ei luita, ei mitään herkkuja luultavasti enää ikinä..huh huh..Nyt kun Rio on jo ollu pelkällä tolla ruokavaliolla niin ihan hyvin on menny, ehkä se oli itelle ajatuksena paljon kovempi paikka mitä se sitten koiralle oikeesti on.

Perjantaina 22.2. Rio oli monta tuntia suonensisäsessä nesteytyksessä, verinäytteet otettiin uudestaan ja kävi röntgenissä . Röntgenissä ei näkyny mitään normaalista poikkeavaa.  Munuaisarvot oli vähän laskenu torstailta, mutta edelleen oli yli viiterajojen. Ne ei tuola Etelä-Hämeen eläinlääkäriasemalla niitten ultralla pysty antamaan tarkkaa diagnoosia vaan pitää mennä Helsinkiin yliopistolliseen eläinsairaalaan lisätutkimuksiin, jossa tehään vatsaontelon ultraäänitutkimus ja katotaan lähteekö arvot yhtään laskemaan tolla munuaisruualla.Rio sai tohon oksenteluun mahahapposalpaajia ja oksentelunestolääkettä 3 päiväks. Rio napsi lääkkeet oikein kiltisti ja oksentelu ei ole enää jatkunu. Rio saa nyt siis pelkästään munuaisruokaa ja siiihen lisättynä ipakitine ravintolisää ja hyvin maistuu :) Näin alkuun mennään ainakin tolla valmisruualla, mutta täytyy miettiä josko sitä alkaisi myöhemmin kokeilemaan kotiruokaa, siinä täytyy vaan olla tosi tarkkana noiden ravintoaineiden kanssa. Mutta katsotaan miten tämä tästä nyt etenee...

Pitkään jouduttiin odottamaan pääsyä tonne yliopistolliseen eläinsairaalaan. Koko odotusajan Rio voi tosi hyvin ei mitään ongelmia ollu ja juominen on ollu taas ihan normaalilla tasolla. 11.3. Rio vietti koko päivän eläinsairaalassa tutkimuksissa ja minä palloilin epätietosena pitkin Helsinkiä. Lopulta eläinlääkäri soitti että Rion voi tulla hakemaan ja mikä parasta eläinlääkärillä oli hyviä uutisia! Eli ultrassa ei näkyny mitään poikkeavaa munuaisissa tai muissa sisäelimissä ja kaikki munuaisarvot oli myös ihan normaalilla tasolla! Synnäinen munuaisvika se ei siis ainakaan ole ja tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta mistä tuo arvojen kohoaminen johtui. Vielä viikko jouduttiin odottamaan Addisonin taudin ja cushingtonin taudin testituloksia ja vihdoin tänään ell soitti nekin ja ei ole myöskään kumpikaan noista taudeista. Nyt on siis kokonaan pois suljettu rakenteellinen munuaisvika ja erilaiset tyypilliset tollerisairaudet eli kyseessä ei sitten kuitenkaan ollut mikään perinnöllinen sairaus. Eläinlääkärikään ei tosiaan osannu sanoa, mistä tömmönen tilapäinen arvojen kohoaminen johtu. Mahollisesti oli syöny jotain ulkona ja siihen yhdisty jonkinnäkönen tulehdus mikä ei kuitenkaan näkyny missään testeissä.

Rio jatkaa kuitenkin nyt meidän reissun ajan munuaisruualla ja kuukauden päästä katsotaan taas arvot. Jos ne on sillonkin kunnossa ja Rio voinu hyvin niin voidaan siirtyä taas normaaliin ruokaan ja arkeen :) Aikamoinen epätietoisuuden kuukausi on kyllä ollu. Ensin luullaan että Rio on todella sairas ja elinaikaakaan ei ehkä paljoa ole, mutta sitten käynti parhaissa mahdollisissa tutkimuksissa osottaa että poitsu onkin ihan terve. Ehdittiin kyllä säikähtää pahasti ja itkeä monet itkut, mutta ihanaa että kaikki on kunnossa ja meidän reissun jälkeen voidaan jatkaa treenejä ja kisaamista :)

Kuvapäivitys

 Näin meillä nukkuu nuorempi :)

 "Joko sitä kakkua saa?"

 Nemo näyttää mallia miten nukkua oikeaoppisesti tassut kohti kattoa :D

 Nuuskamuikkunen

 "Voittaja"

 <3

 Nemo agitreenien tauolla " Mamma mä juoksin ihan täysii ja just sinne minne näytit, meniks hyvin?"

 "Taasko me poseerataan?"

 "Samikset"

Videot on tammikuun alusta. Sama rata kummankin kanssa. Aivan karmeeta ohjausta ja ääniä ei kannata laittaa, kun huutelen mitä sattuu,  ja oikeesti mikä ihmeen käsientaputus ?!? mistä lie tonkin oon keksiny :D

Niin lähellä..

Sunnuntaina 3.2. oli ensimmäinen yritys saada Riolle TK1 ja harmittavan lähelle se jäi... Kisapaikkana oli tällä kertaa Kirkkonummella ihan ok halli. Alokasluokka oli tällä kertaa viimesenä. Aika kauan jouduttiin odottamaan, mutta mun mielestä Rio oli kyllä ihan hyvillä mielen lelulla riehuttiin yms. Oltiin ekassa paikkamakuuryhmässä reunimmaisena. Luoksepäästävyys 10. Just kun liikkuri sano käsky, rio katto jonnekki ja mä en ilmeisestikkään tarpeeks painokkaasti ja kuuluvasti sanonu maahan ja jouduin sanomaan toisen käskyn ja tästä 2 pistettä pois eli 8 siitä, muuten meni hyvin. Seuraaminen taluttimella 8 ja ilman 7. Tässä huomas heti, että vire laski jonnekkin ja Rio olis mieluummin ollu jossain muualla eli käännöksissä ihmeväljyyttä ja liikkeitten välit taas kauheeta kalastelua. Jäävistä maahanmenossa kanssa toinen käsky ja tais olla jotain muutakin niin saatiin vaan 6,5. Luoksetulo 9 ihan ok, kuulemma sais olla kova vauhti ihan loppuunasti. Seisominen 8,5 en ees muista mikä pikkujuttu tässäkin oli mistä meni pisteitä. Ja sitten meidän oikeesti bravuuri hyppy niin rion jalka osu esteeseen ja siitäkin vaan 8 ja kokonaisvaikutus 7,5. Tossa hypyssäkin Rio ensin kauheesti kyttäs kun se nostettiin esille ja lautoja laitettiin ja mun olis pitäny sanoo että yks puolikas lauta pois niin ei varmaan olis osunu. Tommosta kolauttelu ongelmaa ei siis oo ollu. Tuloksena siis 158,5 eli 1,5 pistettä erotti meijät tksta...noo ei voi mitään. Ehkä kahet kisat Riolle peräkkäin oli vielä vähän liikaa, kun palkattomuutta ja liikkeittenvälejä pitää vielä hioo niin paljon. Uutta yritystä sitten vielä ennen meijän reissua. Jatketaan paljon helppoja hyvänmielen treenejä, jatketaan ylempien luokkien liikkeitten kasaamista ja sopivassa suhteessa tähän sitten palkattomuutta ja liikkeittenvälitreeniä.

Agissa kummallakin menee ihan hyvin. Ainoo vaan, että Nemo rikko laatikon :D no ei muutakun tuo takas paikoilleen ja vierashuoneen kaapistosta uus laatikko :D Kotona ollaan aika hyvin edistytty, mutta kentällä käy aika kierroksilla niin ei vielä häiriössä onnistu ihan niin hyvin. Rio meni tänään A:ta ihan kokonaisena ja hyvin meni :) Riota hetsattiin kunnolla ennen vauhtisuoraa ja kyllähän sitä vauhtia sitten löytykin :) Kummankin kanssa ohjelmassa twisti, saksalainen ja pakkovalssi ja nämä kaikki melkein peräkkäin niin oli siinä mulla muistamista oman liikkumisen kanssa, mutta meni kyllä tosi hyvin kummankin kanssa :) Ehkä pojista joku päivä saadaan vielä agitykkejäkin :)

Rion koe 26.1.

Talvi on siitä kurjaa aikaa, että kokeita on vähän ja niihin vähäisiinkin kokeisiin on todella vaikea päästä ellei ole ko. seuran jäsen. Tammikuussa ollaan useampaankin kokeeseen oltu varasijoilla ja viimein tärppäsi Jankkin kokeeseen :) Oli kiva kun Alo-luokka alotti ja koiria oli vain 9. Tuomarina oli mulle ennestään tuntematon Ilkka Sten. Luoksepäästävyys meni tosi hyvin. Rio on vähän vierastanut miehiä luoksepäästävyydessä, mutta nyt ei ollu mitään ongelmia, tervehti nätisti istuen ja nopeasti otti taas kontaktin 10 siitä. Rio oli toisessa paikallaolo ryhmässä. Nätisti jäi, muut hieman vierellä oli levottomia, mutta kukaan ei lähteny. Rio muutaman kerran haisteli ja kerran vaihtoi lonkalle, tuo lonkalle kääntyminen mua häiritsee ja sais kyllä olla tekemättä sitä, joten siihen pitää kiinnittää huomiota, 10 tuli kuitenkin. Seuraamiset oli hyviä, taluttimetta seuraamisessa käännös kohti yleisöä ja täyskäännös aidan vieressä oli hieman löysiä. Taluttimen kanssa 10 ja ilman 9,5. Jäävistä maahanmeno ok, nousi kylläkin vasta toisella sivu käskyllä, joten 9. Luoksetulo muuten ok, mutta jäi seisomaan ja piti käskyllä ottaa sivu 9 siis siitä. Seisominen oli just niin hyvä, kun Rio sen parhaimmillaan osaa :) 10 siitä. Estehyppy myös 10 ja kokonaisvaikutus 10. Pisteitä yhteensä 193, kunniapalkinto ja ykkössija! JEE! Natiainen on aika hyvä, mutta paljon on vielä tekemistä.

Itse liikkeet meni siis ihan hyvin, mutta ne siirtymiset ja ne mielenosotukset että ei voi sivulle nousta heti maahanmenosta ja se luoksetulon jäkittäminen. Siirtymiset liikkeitten välillä oli siis todellista kalastelua...mä olen kyllä tosipaljon palkannu sivulletulosta ja yrittäny tehdä siitä mukavan tempun, mutta tämä tehotreeni jatkuu siis edelleen, koska ne tuntuu olevan vaikeita. Huomaa kyllä, että Rio odottaa palkkaa liikkeittenvälissä ja kun sitä ei tule vähän harmistuu eikä meinaa tulla sivulle, mutta "tyytyy" sitten kohtaloonsa ja jatkaa ihan ok asenteella. Riolle tekee kyllä ihan hyvää, että alostakin yritetään hakea se tk1, eikä suoraan siirrytty avoimeen (ei sillä että ne liikkeet olis edes valmiita). Tulee kisakokemusta ja uusia paikkoja ja ihmisiä. Tuomari oli ihan mukava ja toistekin hänelle voidaan mennä, ehkä jotain palautetta olis ollu kiva saada, ei siis saatu mitään.

Saa nähdä koska päästään kokeilemaan sinne kolmanteen kokeeseen sitä tk1, toivottavasti jostain paikka aukeaisi. Siihen asti jatketaan hyvän mielen treenejä, muutamia juttuja hiotaan ja treenaillaan myös sitä avoa kuntoon.

Turku kv

Viime viikon lauantaina oli tämän vuoden näyttelykauden avaus kylmässä Turussa. Itellä oli aika raskas viikko ja mietin vielä aamullakin kellon soidessa, että en jaksa lähteä...Niko vähän mua autteli,lenkitti mm pojat ja teki mulle eväät niin sain nukkua mahd. pitkään ja melkeinpä vaan kävellä lämpimään autoon :) Pakkasta oli tosiaan se -30 :/ Hyvissä ajoin saavuttiin Turkuun ja kehä oli sama mikä oli lokakuussa niin osasin suunnistaa suoraan sinne. Nemon turkki oli aikas kamalassa kunnossa, kun takkia oli tietty pakko pitää autossa, eikä sille nyt ihmeitä siinä enään saanu tehtyä. Tuomarina oli mukava Ewa Nielsen, joka kesällä nosti Nemon ropiksi lammilla. Tiesin, että nyt on niin paljon enemmän koiria, että ei ollu mitään odotuksia. Avoimessakin tais olla 11 urosta. Nemo esiintyi ihan ok, ehkä paremminkin olisi voinut liikkua. Saatiin kuitenkin Eri. Aika moni sai Erin, mutta jatkoon meni Maserati veljekset, mun Nemo ja Virpin Nemo. Tuomari kävi vielä kerran tutkimassa turkkia ja arvasin, että ei missään tapauksessa voiteta. Oltiin sitten luokassa 3 ja tuomari kävi sanomassa, että ei tykänny turkista. Toinen Nemo voitti luokan ja Pu-kehässä heti isänsä Reetun jälkeen PU2 ja vara-cacib->cacib, Onnea Virpi! Jäin katsomaan vielä miten Nemon Peppi tytär pärjää ja hienosti meni tälläkin kertaa. Junnunarttuja oli vissiin 8 ja vaan 3 sai Erin ja Peppi oli yksi näistä. Luokassa hienosti kolmanneksi. Peppi on jokaisessa näyttelyssään saanu Erin ja aina myös sijottunu luokassaankin, hienoa! Ja luulenpa, että se ensimmäinen luokkavoitto kolkuttelee aivan nurkan takana :)

Tässä vielä Nemon arvostelu :
"Tilltalande hane. Maskulint huvud som kunde ha lite mera brädd. Välplacerade örön. Välvinklad. Utmärkt förbröst och kropp. Veka mellanhänder. Platta tassan. Mjuk i pälsen, kunde ha bättre struktur. Rör sig med utmärks steg från sidan."

Nemo jääkin nyt kotiin kasvattamaan turkkiaan ja seuraavat näyttelyt on sitten joskus keväällä/kesällä.
Nyt keskitytään aivan muihin juttuihin, kun pönöttämiseen. Nemon laatikkotreeni alkaa tuottaa tulosta ja superkiva meininki aksatreeneissä jatkuu. Nemo on siitä ihana, että se aina yrittää 110% Huomaa kyllä, että agia se rakastaa ja sitä me nyt treenaillaankin melkein pelkästään.

Riokin alkaa saada agissa vauhtia ja kontaktit on hyvällä mallilla :) Tokoa Rio tekee päivittäin ja monessa jutussa ollaankin ihan kivasti edistytty, mutta paljon on vielä tekemistä :)

Vuosi 2012 ja tavoitteet vuodelle 2013

Joulu oli ja meni ja tämäkin vuosi on jo pitkällä, mutta palaan vielä hetkeksi miettimään mennyttä vuotta. Aikamoinen vuosi 2012 olikin! Paljon mahtui mukaan onnea ja iloa, mutta varsinkin loppuvuodesta myös surua :( Isoja juttuja mulle itelle oli muutto omakotitaloon ja valmistuminen pitkästä koulutuksesta.. Jaa eipä tullu kovin pitkä lista tuosta :D Koiriin liittyviä isoja juttuja olikin sitten vaikka kuinka paljon!

Viime vuosi alkoi Red-pentueen syntymällä. Nyt pennut siis jo vuoden..aika menee niin nopeesti. Mutta niin 9 tervettä taaperoa syntyi ja heti alkoi mietintä kuka pennuista meille tulee. Rio valloitti sydämen heti ensimmäisellä käynnillä ja niinpä tuo pieni kettu meille sitten maaliskuussa matkasi. Harmittavasti toinen palli ei sitten koskaan laskeutunut, mutta eipä tuo enää harmita, kun tietää että jätkällä on valtavasti potentiaalia muihin lajeihin. Rion viime vuoden tähtihetki oli se ensimmäinen Alo1 tulos joulukuussa. Tokosta näyttäis tällä hetkellä tulevan se meijän ykköslaji ja agi heti toisena.

Nemolla niitä tähtihetkiä viime vuonna riitti. Alkuvuoden reissut Viroon ja Liettuaan olivat menestyksekkäät. Keväällä syntyi Nemon toinen pentue ja nämäkin Y-pennut ovat jo yli puolivuotiaita! Y-pentueen kasvattajaa Pia Takkusta haluan kiittää erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä ja siitä, että olet myös mulle laitellu pentujen kuulumisia ja kuvia! Vielä en livenä yhtään Y-pentua ole nähnyt, mutta toivottavasti tänä vuonna nään useampia :)

Kesällä Nemo oli kovassa vedossa ja kahdesta peräkkäisestä näyttelystä nappasi ensin ropin ja vielä ryhmäsijoitukset! Lammin ja Porin näyttelyt ei kyllä unohdu koskaan...oli se niin uskomattoman hieno fiilis, että meijän Nemppa päihitti ties mitä voittajia ja valioita. Tervakoskelta vielä Rop ja sitten loppuvuosi mentiinkin enemmän sillä meijän normaalilla linjalla. Turun Eh jäi kyllä harmittamaan, pilas muuten niin hienon näyttelyvuoden. Turulla on mahollisuus korjata maineensa nyt tulevana viikonloppuna, kun taas sinne matkataan. Nemolla ei vaan vieläkään ole yhtään turkkia, joten ei mitään odotuksia sieltä. Taippareita ei nyt sitten kuitenkaan edes kokeiltu, kun se jäniksensyöminen on niin iso ongelma. Yhden tittelin Nemo kuitenkin sieltä Liettuasta sai :) Tokosta ei vieläkään Alo1...kevään Nemo onkin tauolla tokosta ja katsotaan nyt kuinka kauan jaksetaan sitä ykköstulosta hakea. Mutta Nemo aloitti vuoden tauon jälkeen agin! Ja vau mitä menoa ukko on näissä muutamissa treeneissä esittäny! Ehkä hieman korvia on vuoden aikana löytyny, mutta vauhti on onneks pysyny. Kontaktit alotettiin treenaan laatikolla alusta ja ihan ok ollaankin siinä edistytty. Agi on kuitenkin se the laji mitä Nemo rakastaa ja nyt tuli hyvä tilaisuus jatkaa, kun Rion jälkeiseen ryhmään avautu paikka. On tosi hyvä, että ensin Rion kanssa hion ohjauskuvioita ja radan pätkiä ja sitten Nemon kanssa mulle on itelleen jo selvää miten ohjata, niin Nemo pääsee sitten rauhassa tykittämään koko rataa.

Pojat oli terveitä koko vuoden ja ennenkaikkea isän ja pojan yhteiselo on sujunu hyvin. Toivotaan, että pysytään terveinä myös tämä vuosi.Terveyttä ja menestystä toivotaan tietysti myös kaikille Nemon pennuille. Ihaniin uusiin ihmisiin olen pentujen kautta tutustunu ja toivottavasti nähdään myös tänä vuonna monta kertaa :)

Sitten niitä tavoitteita tälle vuodelle:
Nemolle ainakin kolme titteliä, jotka vaatii sen viimesen cacibin ja uuden reissun Liettuaan.
Startataan ainakin möllikisoissa agissa, ehkä myös virallisissa loppuvuodesta, jos kontaktit kunnossa.
Toko Alo1
Omaks iloks mejää?

Rio: Tokossa TK1 kasaan melko piakkoin, TK2 viimestään loppukesästä ja ehkäpä sitten jo startti voittajassa loppuvuodesta.
Agissa ainakin möllikisoja ja loppuvuodesta viimeistään myös virallisiin kisoihin.
Riolle ehkäpä myös mejää?
Kesällä lonkka ja kyynärkuvat.

Näyttäis siltä, että aktiivinen harrastusvuosi on tästäkin tulossa, joten ei muutakun treenaamaan!

Messariviikonloppu

Tuttuun tyyliin päivitys tulee hieman myöhässä, eli messari viikonloppuhan oli ja meni jo aikoja sitten, mutta ihanat muistot sieltä nostavat hymyn huulille vieläkin :) Tänä vuonna aloitin viikonlopun talkoilemalla oman rodun hyväksi jo torstaina itsenäisyyspäivänä. Yhdessä muiden tollokerholaisten kanssa alettiin siis koota näyttelyä kokoon. Kuutoshallin kehien rakennus oli meidän tehtävänä ja kivasti saatiinkin jo torstaina mattoja paikoilleen yms. Perjantaina en päässy, mutta lauantaina olin aikaisin aamulla reippaana jälleen talkoilemassa. Mukava oli kokea kummatkin päivät eli rauhallinen torstai ilman koiria ja muita yleisöä ja lauantai, joka sitten olikin oikea ryysispäivä! Lauantaina olin mm. yhdellä ovella tarkastamassa ihmisten pääsylippuja ja valvoin, että häkit on oikeilla paikoilla yms. Tuli kyllä käveltyä ja aikas paljon tuli myös shoppailtua koirille joululahjoja :) Oli kyllä tosi kivaa olla talkoissa ja ehdottomasti aion mennä myös ensi vuonna, jos muu tilanne sen sallii. Lauantai jatkui lisäshoppailulla Jumbossa Virpin ja Annin kanssa. Flamingossa oltiin kaikki yötä ja Amarillossa juhlittiin isolla porukalla upeasti mennyttä vuotta, kiitos ystävät aivan mahtavasta illasta!

Sunnuntaina koitti sitten itse näyttelypäivä. Tosiaan mitään odotuksia ei ollut, ainoastaan haaveena lopettaa näyttelyvuosi Eriin. Tuomarina oli Portugalista Pedro Sanches Delerue. Karvaton Nemo esiintyi ihan hyvin ja saimme sen haaveilemani Erin ja olimme peräti avoimen ensimmäisiä Sa:n kera! Pu-kehästä lensimme ensimmäisinä pihalle kuten arvasinkin. Mutta tulos oli kyllä iloinen yllätys :) Arvostelu oli ihan ok. " Good head. Typical expression. Correct neck and topline. Front a bit open. Good angulation. Sound movement. Correct coat." Vähän nauratti tuo turkki kommentti...no ihan kiva, että ei ollut turkkituomari. Kehän jälkeen pidimme jälleen pienen piknikin, mikä on oivallinen tapa lopettaa näyttelyvuosi, pidetään tästä perinteestä kiinni!

Niin kaksi Nemon tyttöä oli myös kehissä. Chica ja Peppi ovat upeita nuoria narttuja! Chicalle Eh ja upeasti esiintyneelle Pepille Eri ja todella isosta junnuluokasta kolmanneksi ja vielä Sa. Pepin ja Hannan yhteistyötä on ihana katsoa ja olen varma, että tästä parivaljakosta kuullaan vielä!

Rion kanssa olen yrittänyt päästä tokokokeisiin, mutta mihinkään ei päästä! Kolmeen kokeeseen ollaan nyt varasijalla ja tuskin päästään mihinkään, turhauttavaa! Jos ei kohta aleta mahtumaan jonnekin niin saattaa olla, että aloluokka jää tuohon yhteen ykköstulokseen ja siirrytään suoraan avoimeen ja haetaan sieltä sitten TK2.

Seuraavassa kirjoituksessa vedän sitten tämän vuoden pakettiin ja asetetaan ensi vuoden tavoitteet.